Suomen Lähetysseuran musiikkisihteeri, diakoni Martti Kauppinen, pohti 1970-luvun alussa, mikä olisi se idea, jolla saisi seurakuntien kanttorit innostumaan aiheesta. Hän oli yhteydessä Hyvinkään seurakunnan kanttoriin, Matti Herojaan, joka kertoi useana vuonna kuunnelleensa radiosta ohjelmaa ”Maailman kauneimmat joululaulut”. Siten uusi tapahtuma sai nimen ”Kauneimmat joululaulut”. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää kolmantena adventtisunnuntaina ja sen tuotto tulisi lähetystyölle.
Kauneimmat joululaulut -tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuoden 1973 joulukuussa ja siihen osallistui 180 seurakuntaa. Tapahtuman vastaanotto oli myönteisempää maaseurakunnissa kuin kaupunkiseurakunnissa. Mutta ei kulunut kuin kymmenen vuotta, kun tilaisuus järjestettiin jo maamme kaikissa suomen- ja ruotsinkielisissä seurakunnissa.
Ensimmäisessä, vuoden 1973 yhteislauluvihkossa oli vain kuusi laulua: Arkihuolesi kaikki heitä, Kaikki kansat riemuitkaa, Kautta tyynen, vienon yön, Kun maass´ on hanki, Lapsi seimen, Lapsi taivaan sekä Maa on niin kaunis. Vihkoa painettiin hieman yli 40 000 kpl. Sittemmin laulujen määrä on vaihdellut 25:n ja 30:n välillä. Ennen pitkää vihkon lauluihin liitettiin lauluja koskevat alkuperätiedot (sanoittaja, säveltäjä), myöhemmin myös oikeudenomistajan nimi. Tähän käytäntöön jouduttiin menemään, koska laulujen julkaiseminen saattoi tapahtua vain oikeudenomistajan luvalla.
Yhteislauluvihkojen painosmäärän jatkuvaan kasvuun on vaikuttanut se, että tapahtuma järjestetään pohjoismaiden lisäksi myös Kanadassa ja Australiassa sekä eri puolilla Eurooppaa, itse asiassa kaikissa maanosissa. Ulkosuomalaisten keskuudessa tapahtumasta onkin tullut erittäin suosittu. Kauneimmat joululaulut -tapahtuman saamasta suosiosta kertoo se, että suomenkielisiä yhteislauluvihkoja on viime vuosina painettu peräti 700 000 kappaletta, ja että tapahtuman tilaisuuksiin osallistuu noin miljoona suomalaista.
----
Joululauluperinteen herättäminen uudelleen henkiin on selvästi lisännyt suomalaisten yhteislauluintoa. Enää ei tyydytä pelkkään radion, television ja erilaisten soitinten tarjoamaan ’valmismusaan’, nyt halutaan kokea musiikin tekeminen henkilökohtaisesti ja nimenomaan - laulamalla. Joululaulut ovat tärkeä osa yhteistä kansallista kulttuuriamme, osa yhteistä juhla-ajan perinnettä. Joululaulujen tilaisuuksista on monissa seurakunnissa tullut joulunaaton hartautta, jopa joulukirkkoakin suositumpi tapahtuma.
Reijo Pajamo
Lähde
Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa. Repale-Kustannus. Vantaa 2011.